Okei, tästä eteenpäin kaikki otsikot ovat englanniksi. En enää jaksa pyydellä anteeksi biisin perusteella valittuja otsikoita :3.
Ja sitten osaan. Huom, erään tähään osaan liittyvän kommelluksen takia minulle tuli pitkä sims- tauko, joten en (jälleen kerran) kunnolla tiedä tapahtumien kulkua. ^^'
Yay, uusi tappelu, järjestäjinä Soriah ja paikallinen pääpomobosssoppasusi. Tätä ah-niin-kiintoisaa faittia en jaksanut katsoa loppuun, vaan tähdellisemmät asiat kutsuivat, joten en osaa sanoa miten tämä mittelö päättyi. Mutta tuskin se teitä kiinnostaisi. Kovin paljoa..?
Sean hankki lemmikeille työt, jotta niillä olisi jotain tekemistä sen sijaan että ne tappelisivat naapurin mummon suloisten koirien esi-isien kanssa (näin mummo susiaan nimittää...). Mistä lie metästä tämäkin mummeli lemmikkinsä hankkii.
Christopheria opetettiin ahkerasti, lähinnä mummin toimesta, muut perheenjäsenet kun kävivät töissä lähes joka päivä. Kun ottaa huomioon kuinka paljon Chris vietti aikaa Doriksen kanssa, ei ollut ihme, että pikkuisen ensimmäinen sana oli Toolis. Mummi oli tästä huomionosoituksesta erittäin otettu, hänen raskas ja turhauttava työnsähän tuotti mätää ja kuivaa hedelmää.
Välillä myös Armin ehti opettaa pikkuista työkiireiltään. Chris ei kuitenkaan vaikuttanut nauttivan isänsä vähästä huomiosta, koska vaikka lapsonen sai isältään huomiota harvoin (mikä merkitsee, että järjen mukaan vähäisen kontaktin pitäisi olla nautinto), niin silloinkin pienoinen piti enemmän isoäidistään. Ja mitäpä häntä siitä syyttämään.
Leijonankitojen ansiosta Chris ei vaatinut paljon hoitoa ja hän vain nukkui kehdossa kiltisti. Pojan suloisissa unissa seikkaili tietysti Puuha-Pete ja rakas isoäiti.
"Korjataanko, Mummo?"
"TIETENKIN!"
Lehtori ei enää tarvinnut Doriksen apua käyttääkseen namustenteko-konetta. Lehtori sitten käytti tilaisuutta hyväkseen ja maistoi kuormasta pari suklaakonvehtia. Tietystikään Doriksen kovan kurin alla tällainen ei olisi tullut kuuloonkaan.
Ja sama dietti jatkuu sisällä. Syömistyylikin on sama, kuhan tulee montusta sisään, tavasta viis.
Ja pian seuraavana yönä Lehtorin mahanahka venyi. Aluksi sankarimme morsian tietysti luuli uuden ruokavalion saavuttaneen maha-alueen, mutta ymmärsi pian lapsenteko-yritysten tuottavan hedelmää.
Cotton kasvoi pennusta aikuisesti ja nyt kisuliini leikkii Soriahin turkin kanssa.
Hitto, jälleen liian myöhään! Lehtorin vatsanahka venyi äärimittoihinsa. Vai olisikohan se sittenkin vain spaghettia..?
Armin yrittää pitää Leijonankidan teon tuoreena muistissa, koska sitä taitoa tullaan vielä tarvitsemaan. "Mites tämä nyt taas menikään? Tämä oikealle, ja yksi vasemmalle... Eiku..."
Spice syöksähteli usein Lehtoria päin, joka sai siunatussa tilassa olevan naisen sydämen tykyttämään.
*p-p-p-pikakelauuuuus*
...Ja huppistakeijakkaa, onkin Lehtorin aika synnyttää. Kyllä siinä yöpaita kastui muullakin kuin lapsivedellä, kun Lehtori huusi ketä tahansa apuun vedet silmissä. Mutta pian kipu hellitti ja ulos kierähti pienoinen lapsonen.
[Emämunaus]
No niin, Armin tuntee erään todella komean miehen ja hän on päättänyt, että perheeseen tulee perivä tytär joka nai tämän komistuksen. No, lehtori kuitenkin otti ja synnytti miespuolisen kääreen. Onneksi minä olin kuitenkin tallentanut juuri ennen synnytystä ja yritin uudelleen. Poika tuli. Tätä toistettiin monta kertaa, kunnes sormeni lipsahti ja tallensin vahingossa pojan syntymän jälkeen. Niin, että pojalle tuli nimeksi Poikavauva. Muttamutta, mepä kutsummekin häntä Williammiksi, josta tulee sitten kutsumanimi Bill. [/Emämunaus] ^^
Nepece: Ja vastoin sääntöjä! Luulin, että teemme kuten LC:ssä tehdään :(
Doris oli osoittanut töissään, että ikä on vain numero, eikä se merkitse mitään. Toisin sanoen seniorisankarittaremme yleni juuri töissä Ravintoloitsijaksi. Kuitenkin työn raskaus näkyy naisen kasvoilta.
Myöskin Bill oli oikein kiltti vaavi myös valveilla ollessaan. Ja tämäkin myönteinen sattuma on Leijonankidan ansiota. God bless them.
Koska William ei tarvitse niin paljon hoitoa, sai Christopher enemmän huomiota, mikä on sinänsä epäreilua. Mutta, lainatakseni vähän aikaa sitten nuorison huulilla pyörinyttä mainoslausetta: Elämä on. Gees, minä toivoin, että en koskaan menisi niin pitkälle, että käyttäisin ärsyttävää mainoslausetta. Oh well, syökää kanaa!
... Minä taidankin tästä mennä kuristamaan jonkun TV-hemmon...
Nääh, ei pysty, liian hapokasta.
Seanin motiivit Sairaalan johtajaksi ylenemiseen vahvistuivat ja hän alkoi opiskelemaan ylenemiseen tarvittavia taitoja toden teolla. Lääkärinuralta urapalkinnoksi saatu leikkausharjoittelulaite oli tärkeä apuväline Opiskelevalle lääkärille.
Siskoni tahtoi välttämättä muuttaa Lehtorin naamavärkkiä vähän äitimäisemmäksi. Voi luoja. Kuinka monessa Legacyssa onkaan sanottu, että "hei vähäks mä silleen muutan sun tyyliis, ku sust tulee sillee niinku like äiti." Oma legacyni mukaan lukien. Mutta hei, Lehtori ei pitänyt kampauksestaan. Sehän on tässä tärkeintä? Hm?
Nyt myös Sean osallistui tässä tärkeässä opetusvaiheessa ihmisille elintärkeiden asioiden selittämiseen/näyttämiseen taaperolle. "Homma onkin yllättävän helppoa. Asetetaan vaan vaavi pöntölle ja rentoudutaan." Srean mietti venytellessään nukkumisessa revähtäneitä lihaksiaan. "...Sean-hani, jospa ottaisit Chrissiltä ensiksi housut pois..."
Katsokaapas tätä tonttia. Ei ole erityisen mukavan näköinen? Selittämättömästi leijuvia palikoita rikkaruohojen ympäröimänä. Nyt on aika vaihtaa tonttia, koska vanha tontti bugittaa niin pirusti. Ja sitäpaitsi aioinkin rakentaa uuden talon.
Tässäpä se. Muistakaa käydä katsomassa taloesittely ekstroissa! *mainost*
Armin kiirehti testaamaan keittiön allasta, koekaniinina mies käytti Williamia. Pian talossa raikui huuto:
"Pesuallas toimii~!"
Lehtori yleni. Toivottavasti uraputki jatkuu samalla lailla, koska minä ainakin tahtoisin vaihtaa nuo hirvittävät vaatteet parempaan työasuun.
Kissat järjestivät hirveitä tappeluja olohuoneessa. Mikseivät ne voi vain elää harmoniassa? Osallisina tällä kertaa Soriah ja...
...Cotton? Onpas kissoilla erikoiset kuritusmenetelmät. Ja hyödyttömät, koska Cotton voitti äitinsä. Vieressä mallikelpoinen isä Spice yrittää pysyä pois tilanteesta.
Koko talo kärsi pienen Christopherin ksylofonikokeiluista. Poika kun ei koskaan väsynyt soittamaan erivärisiä laattoja... Hänestä tulee pianisti! Nään sen mehupurkkien kansistani!
Dorisin ja Seanin vanhat haamut ovat palanneet kummittelemaan. Dorista suututti joka aamu, kun Sean varasti aina aamulehden ja varasi vessan tunniksi lukemalla tyytyväisenä lehteään. Senioriparin kommunikointi tökki ja pahasti, koska mielenkiinnonkohteet olivat aivan erilaiset. Eivätkä Seanin härskit vitsit edistäneet asiaa.
Koska mies ei puhunut Dorikselle, veti pensseli naista puoleensa.
Myöskin Sean etsi itselleen uutta viihdettä, kun oma vaimo ei enää kuunnellut vitsejä. Ja eräänä päivänä Sean sai kutsun Juuri Tontille Muuttaneiden-kerhoon. Sean päätti kutsua kerhon johtajan kylään ja hurmata hänet miehekkäällä charmillaan.
Pian johtaja saapuikin yhden jäsenen kanssa.
Sesn tutustui jäseneen ja tunsi, että tämä on rakkautta ensisilmäyksellä. Myöskin tämä mysteerinen jäsen osoitti mielenkiintoa Seania kohtaan.
Ja juuri kun vanhus oli onnessaan, päätti eräs tumma hahmo vierailla tontilla. Sean tunsi kylmän viiman niskassaan ja käännyttyään hän huomasi tuijottavansa suoraan Kuoleman hupun tummaan tyhjyyteen. Kuolema lausahti kuolemattomat sanat:
" Sean kultsihani, on aika mennä."
...Siis... Wait?
Vaikka ikuinen seikkailu homoristeilyllä houkutteli Seania suunnattomasti, hän taisteli viimeiseen asti välttyäkseen kuolemalta.
Kuolema kuitenkin voitti ja Sean käveli pois tästä maailmasta uutoyhdistyksen johtajan itkun saattelemana.
Kuultuaan miehensä kuolemasta, Doris katui välittömästi hänen ja edesmenneen Seanin suhteita. Olisiko syynä sittenkin perintö (eli sen puute)?
Soriah on kova tappelupukari, se nimittäin on ollut mukana kaikissa talossa järjestetyissä tappeluissa. Jälleen yksi hyvä esimerkki kisujen avioelämästä.
Lehtori dramatisoi appensa kuolemaa. Christopher rakas... *snif ja heti perään dramaattinen tauko*
...Kuollut! Yhyy...
Pian oli Chrisin aika kasvaa.
Poika piti pienet bileet ennen kasvamistaan.
Tässäpä hän, ei muuttunut ollenkaan.
Pojan ensimmäinen koulupäivä tuli ja meni, seiskatodistuksella, tietenkin.
Perhe tahtoi Chrisille mahdollisimman hyvän koulutksen, joten yhteistoimin päätettiin kutsua yksityiskoulun rehtori illalliselle, jotka määräisivät Chrisin tulevaisuuden. Doris leipoi illalliselle komean kalkkunan.
Illallisen aikana Lehtori lihoi, olihan hän maistellut kalkkunaa useita kertoja ennen kuin se päätyi pöytään. Huomatkaa muuten, että molemmat naiset isännöivät alusvatteissaan. Muuten perhe suoritti tavalliset toimit rehtorin vierailun aikana. Huoneet esiteltiin ja reksille juteltiin, rehtori kyllä lopetti kierroksen toisen huoneen jälkeen.
Vaikka vierailu jäi tavallaan kesken pääsi Chris yksityiskouluun. rehtori poistui hymysuin paikalta.
Rehtorin lähdön jälkeen Lehtori puuskutti nyrkeeiysäkin ääressämonta tuntia yrittäen saada vararenkaita häipymään vyötäröltä. Yritys ei ollut hirveän menestyksekäs.
Williamin vauvavuodet ovat takanapäin ja on hänen vuoronsa kasvaa.
Bill on Chrisin kopio. Nyt hänellä ja veljellään on suora nenä, mutta Armin näytti aivan samalta taaperona, joten heistä saattaa kuoriutua kotkanpoikasia.
~niukyu ja Nepece
Muistakaa lukea Taloesittely Extroista!
PS: Kiriban, ihmiset!
keskiviikko, 2. heinäkuu 2008
Kommentit